kehoni

koruton iho
täynnä koruttomia poimuja
joita vihaan
enkä halua nähdä

ja niin peitän ne
uusilla juovilla
enkä halua nähdä

jolloin peitän itseni
hiekkaan ja lehtiin
ja tulen yhdeksi
maan kanssa

ja opin
että ehkä onkin parempi
vain antaa anteeksi
ja rakastaa

noita poimuja
uusia juovia
joita en halua nähdä